torstai 30. kesäkuuta 2011

Tiskarin valintaa: Siemens ja Miele XL

Siemens XL sisältä

Kirjoitan tämän jutun nyt lähinnä siksi, jos joku muukin etsii sisäkuvia tiskareista netissä, eikä löydä. Lisäksi jutussa on paljon koottuja pähkintöjä ja mietteitä ilman minkäänlaista tarkempaa analyysiä.

Siemens tiskarin alakoriAlatasossa piikit taittuvat peremmällä kahdessa erässä - asentoja on enemmän kuin vain ylös ja alas.

Meillä siis remppa-raksaprojekti etenee ja keittiökoneita on valkkailtu tässä kaiken muun ohessa. Nykyisen kodin keittiössähän meillä on Siemensin laitteet ja olen ollut niihin ihan suht tyytyväinen, paitsi ehkä tiskariin. Siinäkin kyse ei ole tiskarin suorituskyvystä tai että se olisi mennyt rikki tai mitään - ei niin. Tiskari on toiminut ihan hienosti näissä suhteissa. Se mikä minua on vähän ärsyttänyt on, että meillä on liian monenlaista kippoa, kuppia ja lasia jotta tiskarissa olisi niille kaikille luonteva paikka. Eli enemmänkin kyse on ollut siitä, että olisi tosi kiva jos tiskarin sisäosissa olisi enemmän muunteluvaraa kuin nykyisin. Niinpä ajattelin, että uutta keittiötä suunnitellessa tiskarin valintaan voisi käyttää vähän ekstrahuomiota. Puhtaus on kuitenkin puoli ruokaa;)

Erityisesti minua on tietysti rassannut se, että ne ihanat, isot Riedelin syrah - lasit eivät oikein mitenkään tahdo mahtua sinne koneeseen. Ja sitten ne seisovat tiskipöydällä vähemmän poeettisesti päiväkausia illanistujaisten jälkeen, kunnes tulee ensimmäinen läheltä piti - tilanne ja totean että on pakko aktivoitua pesemään ne käsin. Ja kyllä, olen rikkonut käsitiskissä jo enemmän kuin kaksi sellaista lasia kuivatessani niitä.


Mielen yläkori oli tosi tilava ja ohuet telineet taipuivat pois tieltä. Kun reunat ovat epätasaiset, niihin saa tuettua monenlaista astiaa.

Niinpä totesin, että kun seuraavaa tiskaria valitsen, haluaisin ehdottomasti, että sisäosat olisivat soveltuvia erilaisille ja erimuotoisille kipoille ja kupeille ja eritoten niille isoille Riedelin laseille. Ja koska meillä oikeasti tehdään paljon itse ruokaa ja astiat ovat oikeasti likaisia olisi myös tosi hyvä, että kone tekee likaisemmastakin puhdasta.

miele XL

Loppupeleissä olimme sitten tutkailemassa XL-tiskareita Mielen näyttelyssä Vantaan ikean lähellä ja Siemensin (siemens, bosch, gaggenau) näyttelytilassa lauttasaaressa.


Siemens-tiskarin kolmas koriSiemensin yläkorissa ei ole keskellä säädettävää osaa, toisin kuin mielessä. Keskiosa on vaan kiinteästä vähän syvempi.

Molempien valmistajien XL-koneissa on kyllä hyvät sisätilat. Muunneltavuutta löytyy ja molemmille valmistajille on saatavissa ilmeisesti aikoinaan Mielen patentin alla ollut ns. "kolmen korin malli" jossa ylimpänä on matala kori, johon voidaan sijoittaa haarukat, veitset ja kauhat. Ideana tässä on, että "sosimet" pysyvät naarmuttomampina, kun ne eivät pääse hankaamaan toisiaan vasten ja niiden asettelu ja purku on ergonomisempaa kun ei tarvitse kyykkiä alas. Siemensiin oli tosin saatavana vielä lisäosana kolmannen korinkin malliin tavallinen haarukkateline alakoriin.


Mielen viinilasituki näkyy taustalla. Kun tuki on lasin jalan yläreunassa syvempimaljainenkin lasi mahtuu tukevasti koneeseen.

Jos nyt puhutaan sekunti Riedelin laseista, niin Mielen huippumalli oli saanut ihan jonkin recommended by riedel - suosituksenkin. Ilmeisesti LED- sisävaloilla varustetussa luksusmallikoneessa on hellempi ohjelma viinilasien pesua varten. Se, mistä kristallilasit eivät kuulemma erityisesti pidä, ovat suuret lämpötilavaihtelut ja ohjelma huomioi tämän. No, sitä luksusmallia ei nyt ryhdytty edes tosissaan harkitsemaan, kun nytkin viinilaseja on pesty ihan tavallisessa siemensissä. Lisäksi siinä luksusmallissa oli sellainen "hieno" toiminto, että ohjelman lopuksi se osaa avautua itse ja puhaltelee höyryt ulos. Meillä tämä ei olisi kovin hyvä idea, sillä käytännön syistä keittiössämme joudutaan sijoittamaan pakastin ja tiskari vierekkäin. Siinä tilanteessa höyryjä itsestään ulos puhalteleva kone ei ole ehkä ihan optimaalinen juttu pakkasen jäätymisen kannalta.

Ihan kätevän oloinen kone. Olin jo valmis hyväksymään tämän meille, mutta...

Mutta siinä Mielen perus XL:ssä oli siinäkin hellempiä ohjelmia ja samantyyppinen sisus kuin siinä kalliimmassa mallissa. Erityisesti minusta oli hienoa, että koneen sivuissa olevissa telineissä oli kunnollinen, tukeva paikka viinilasin jalalle. Tässä suhteessa Miele kyllä pieksi Siemensin 3-1. Ja jotenkin, vaikka ehkä tyylillisesti valkoinen muovitettu rauta on vähän vanhahtava, Mielen sisäosat olivat tosi käytännöllisen oloiset.

Mutta. Sitten päästään siihen Mutta - osaan. Kun pähkin tätä dilemmaa tässä ystävälleni M:lle hän sanoi, että ilmeisesti useammallakin Mielen koneen ostaneella oli ollut ongelmia pesutuloksen kanssa. Koska tiskareista tehdään niin supervähän vettä kuluttavia, likaisemmat astiat tahtovat jäädä likaiseksi toistuvasti. Asentaja pystyy kuulemma jollain kytkennällä ohittamaan vedensäästön, jolloin ongelmaa ei ole. Mutta niin, Mielen kone oli keittiöliikkeen alennuksista huolimatta (ja lopulta myös niiden kumuloitumisesta johtuen) huomattavasti kalliimpi kuin Siemensin kone ja jäin miettimään onko se sitten lopulta kuitenkaan sen arvoinen.



Siemens viinilasitelineSiemensin viinitelinetuki ei ole yhtä jämäkkä kuin mielen. Takarivissä lasi on kuitenkin ihan hyvin tuettuna.


Kävin Siemensin näyttelyssä alunperin yksin ja unohdin sen viinilasin kotiin. Kun yritin sitten raportoida V:lle koneen sisäosia, emme löytäneen mistään googlettamalla kuvia miten se Siemensin sisäosa nyt menee ja taittuu. Edes tuote-esitteissä ei ollut yhtäkään kuvaa koreista. Niinpä tein uuden hyökkäyksen Siemensin näyttelyyn, tällä kertaa varustautuneena asianmukaisella viinilasilla ja kameralla.

Lisärivi oli näin isolla lasilla ainakin kohtuuttoman kiikkerän oloinen.

Kyllä, se Riedelin lasi menee myös Siemensin koneeseen. Mutta pidike on huomattavasti vähemmän tukeva kuin se Mielen teline. Siemensissä laseille on tehty siksak-kuvioinen tukirauta ja alapiikit saa kallistattua niin, että ne tukevat viinilasin suuta kaltevasti. Syrah- lasi on ihan aavistuksen liian pitkä, että tuki voisi olla ihan alimmassa lepoasennossa. Se ei sinänsä haittaa, sillä lasien eteen voidaan laskea toinen tuki, toiselle lasiriville. Se estää ainakin viimeistään laseja kaatumasta eteenpäin. Mutta vaikka laseja teoriassa saisi koneeseen kahteen riviin, en kyllä usko, että uskaltaisin laittaa noita isoja laseja tuohon kauimmaiseen riviin. Jotenkin se koko contraption tuntui kiikkerältä.


Päätä itse kuinka paljon vettä käytetään - likaisuuden mukaan.

Mutta se, mikä siinä Siemensissä oli ihan erikivaa, oli vario speed - nappi. Siemensin XL on 10 litran kone, joka pesee normaalisti 2l vettä siten, että ylä ja alasuihku vuorottelevat nopeaan tahtiin ja täten matala vedenkulutus on mahdollista isossakin koneessa. Pesuaika on tietysti tällöin lähempänä sitä kolmea tuntia.

Mutta jos nyt joku vaikka oikeasti laittaisi ruokaa ja oikeasti tunkisi sen koneen täyteen oikeasti likaisia astioita ja halusisi saada ne uloskin koneesta puolessatoista tunnissa ja asuisi Suomessa, asunnossa jossa viemäriin pitäisi vähän vettä saadakin niin siinä laitteessapa on nappi, jolla kone muuttuu vähemmän vesipihiksi, käyttää molempia suihkuvarsia yhtä aikaa ja tiskaa koko setin puoleentoista tuntiin. Se nappi on vario speed.

Ekologisuus on iloinen asia, mutta on sekin hyvä juttu että vedensäästön voi ohittaa napilla jos tiski on jollain kertaa likaisempaa tai astiat tarvitsisi uudelleen käyttöön äkkiä.

Gaggenau - tiskari sisältäGaggenau on kuin Siemens, mutta ledeillä ja tukevammilla materiaaleilla.

Ja koska Siemensin näyttelytilassa on esilä myös keittiön kuninkaana pidetyn Gaggenaun laitteita, kävin kurkkimassa myös siellä, mitä tiskari on syönyt. Sisäosat olivat rakenteeltaan täysin Siemensin kalliimman mallin kaltaiset. Materiaali tuntui olevan jotenkin jämäkämpää ja laadukkaamman oloista, mutta viinilasipidikkeet, piikkirvistöt ja korit olivat säädöiltään ja asettelultaan aivan samanlaisia kuin Siemensin koneessa. Hintakaan eri ollut NIIN paljon korkeampi, etteikö se olisi paininut samassa sarjassa Mielen kanssa, mutta jäin vaan miettimään mitä niin hienoa siinä Gaggenaussa on, että se kannattaisi valita Siemensin sijaan. Paitsi siis, että se on Gaggenau ;)


En sitten tiedä kadunko päätöstä kallistua Siemensin puolelle, mutta koska siihen saa isotkin viinilasit, piikkejä ja koreja saa säädettyä ylös ja alas aika joustavasti ja halutessaan siihen saa vielä sen perinteisemmän lusikkakorinkin, en tiedä onko Mielen tukevamman oloiset viinilasin jalkapidikkeet sitten lopulta lisähinnan arvoinen juttu. Ja kieltämättä tässä nyt meikäläisen arvoasteikolla painaa aika paljon myös se tiskausjälki. Jos unohdetaan bling-bling ja nimen tuoma arvostus, niin kun siemensin huippumalli lähtee monta sataa halvemmalla kuin Mielen perusmalli ja ominaisuuksissakin löytyy niin hinta-laatu tuntuisi äkkiseltään olevan jotenkin paremmin kohdallaan siinä siemensin laitteessa. Luulenpa siis, että meillä jatketaan siemensin laitteiden kanssa uudessakin kodissa.

Mutta tällaista pohdintaa täällä on käyty - Ehkäpä tästä on iloa jollekin muulle saman asian kanssa painiskelevalle. :)

10 kommenttia:

Sari - CampaSimpukka kirjoitti...

Meillä on ollut nyt kolmisen vuotta Siemens, mallinumeroa en muista, mutta sisätiloiltaan se laajempi kyllä. Ja hyvin toimii korkeiden viinilasien kanssa. Plussaa on hiljaisuus, toisaalta sen on joskus tullut kiskaistua kesken kaiken auki, kun ei ole huomannut koneen tekevän työtään:))

Olinkohan jostain kuvasta nähnyt, että teille tulee/tuli Siemensin kaasu- ja induktiotasot? Meillä on sellaiset ollut siitä taannoisesta remontista alkaen ja olen hurjan tyytyväinen, etenkin kaasuun, jolla keittelen melkein kaiken keittelyni.

Essi M. kirjoitti...

Moi Nelle,

pakko minunkin laittaa lusikkani tähän soppaan, vähän niinkuin toimenkuvan puolesta. :)

Totta, usein käsitiski on laseille melkeinpä vaarallisempaa kuin tuo konetiski. Varsinkin kun nuo koneet alkaa olla aika hyviä nykyisin. Riedel-Miele yhteistyö on mielenkiintoinen juttu, johon me täällä juuri myös paraikaa paneudumme.

Meillä on ollut täällä Decanterin toimistolla Siemensin kone keittiössä nyt varmaan noin 4 vuotta ja siinä ei yleensä tiskata noita isoja laseja, kun siihen malliin ei mahdu. Hiljainen se on, mutta puhdasta tiskiä tulee vain 2h38 minuuttia ohjelmalla. Lisäksi kone haisee vähän hassulle, vaikka sitä kuinka on yritetty putsata ym. Eli suoraan sanottuna siihen ei ole oltu niin kovin tyytyväisiä täällä meillä. Onneksi isompaan lasipyykkiin on sitten ihan ammattikone tuolla varaston puolella.

Mieleltä sain mielenkiintoisia havainnekuvia lasien mahduttamisesta koneeseen. Ihan omakohtaista kokemusta Mielen käyttämisestä minulle ei vielä ole, kun oma kotikone on joku ikivanha Rosenlewin rousku. Joka tekee muuten todella hyvää jälkeä jo puolessa tunnissa!

Mutta isoja valintojahan nämä on, sekä tiskari että juurikin tuo hella ja sitten vielä se huuvakin...

Aurinkoisia kesäpäiviä!

Essi M. / Decanter

Virpi P. kirjoitti...

Hankin viime kesänä uuden Siemensin tiskarin rikkimenneen tilalle. Miniä evästi, että tuollainen litteä yläkori on hänen mielestään ärsyttävä tyhjennettävä, kun koria ei voi ottaa käteensä. Siispä en valinnut sellaista, meillä kun joutuu ottamaan muutaman asekeleen laatikoille. Työpaikan keittiössä on yläkori, ja se on minustakin hankala.

Onnea valinnoille! Viinilasien pesu on keljua, meillä onneksi mies tekee se pari päivää käytön jälkeen;)

Aron Koominen kirjoitti...

Kiitokset mainiosta raportista. Itse olen tosin pitänyt käsin tiskausta ainoana vaihtoehtona paremmille viinilaseille. Miele on kyllä pidettävä mielessä (hehe) seuraavan kämpän keittötä mietittäessä. Nykyisessä on tiskarina Rosenlew, josta ei monta kaunista sanaa heltiä. Mielen galleriassa kävimme alkuvuodesta tutustumassa pyykkikoneisiin ja kuivausrumpuihin. Laitteiden vertailu asiantuntevan henkilön kanssa auttoi valintaprosessissa huomattavasti. Lisäksi apu oli erilaista kuin kodinkoneliikkeessä, jossa asiakaspalvelijana on myyntihenkilö.

Laitteen ominaisuuksien lisäksi oleellista on myös sen sijainti. Ainakin uusien kerrostaloasuntojen keittiöratkaisuja katsellessa on tullut mieleen, että eikö ketään muuta kuin minua haittaa tiskikoneen sijoittaminen oletusarvoisesti lattianrajaan. Sehän on ergonomisesti todella huono ratkaisu. Usein kaappien sijoittelu tai tilan puute ei edes mahdollista muunlaista ratkaisua. Joskus tuntuu, että asuntoja ei suunnitella asumista varten ollenkaan.

Nelle kirjoitti...

Campasimpukka: Onko siinä teidän mallissa juurikin tuo sahalaitainen viinilasipidike? Se on olennainen parannus ainakin siihen perusmalliin (pienempi kone) mikä meidän nykykeittiössä on, mutta jäin miettimään miten se käytännössä toimii? Nythän olen vaan yrittänyt asetella laseja yläkoriin - vaihtelevalla menestykselllä...

Meillä on siemensiä tulossa todennäköisesti myös kylmäkalusteisiin ja mikroon - nykykeittiössä ei mikroa olekaan, mutta Sätkyn ruuat voisi olla helppoa jatkossa mikrottaa :) Keittotasojen osalta ollaan mietitty vähän erillisen lieden hankintaa. Siihen pitänee vielä palata vähän erikseen, kun saadaan päätös aikaan...:)

Essi: Minuakin kiinnosti se Mielen Riedel- yhteistyö, mutta tosiaan toistaiseksi suositus oli vaan sillä kalleimmalla mallilla, jossa oli kaikkea ledivalaistusta ja itsekseen aukeamista, jota sitten en kokenut niin kovin tarpeellisena :) Nykyisin meidän keittiössä on tosiaan pieni Siemensin tiskari ja se on kyllä pessyt suht kivasti, kunhan sen vaan pitää puhtaana. Mutta jos suihkuvarret tai alasihti pääsevät yhtään tukkoon, pesutulos heikkenee silmissä ja koneessa on outo haju. Niitä joutuu kyllä tästä syystä puhdistamaan tämän tästä. Miele on kyllä ollut mielessä vahvana vaihtoehtona, mutta tosiaan se liiallinenkin vesipihiys vähän kammottaa; mekin kun muutetaan nyt asuntoon, jossa likavettä todennäköisesti myös pitää saada jonkin verran verkkoon, etteivät viemärit tukkeudu. Tuollainen napilla säädettävä suurempi vedenkulutus on kyllä minusta melkoisen hyvä ominaisuuus tiskarissa.

Ylipäätään tiskarin ja muiden kodinkoneiden valinta on asia, joka monesti tehdään näiden isojen remppojen yhteydessä ehkä liiankin summittaisesti ja yleensä hirveässä kiireessä. Ja joo, se ei ole helppoa kun oman, yleensä puutteelliseksi jäävän tarvekartoituksen lisäksi kodinkoneita vielä paketoidaan alennuskönttiin lukumäärän mukaan ja keskenään vertailukelpoista tietoa ominaisuuksista on hankalaa löytää.

Jotenkin itselle tuli olo, että tuo Riedel-Miele yhteistyö saattaa tulevaisuudesa poikia mielenkiintoisia lopputuloksia, mutta homma on vielä jotenkin aloitusasteella. Tilannehan voi olla ihan toinen jo vaikka vuoden päästä - kenties tämäntyyppiset pohdinnat antavat myös laitevalmistajille ajatuksia siitä, mitä kuluttajat pähkivät kun tekevät näitä isoja valintoja:) Toivotaan niin! :)

Katriina: joo se voipi olla, että meille tulee sekä se yläkori ja alakori vähän samasta syystä. Se yläkori vaikuttaa tosi näppärältä joihinkin juttuihin; kuten suihkuvarsiin monesti törmäävien kauhojen ja isompien tarjottimien pesuun. Mutta kyllä; jos lusikkaloota on kaukana, se käteen napattava alakori on kiva. Ainakaan meillä ei arkikäytössä ole niin hienoja aterimia, että ne naarmuuntuisivat ja/tai sillä olisi oikeasti mitään väliä :) Ja pakko sanoa noiden viinilasien osalta; hyvin koulutettu mies siellä teillä ;) Meillä V on saanut työnjaossa tiskarin sihtien putsauksen ja siellä Mielellä hän taisi todetakin, että siinä suhteessa ko. kone voisi ensivaikutelman perusteella olla vähän siemensiä helpompi hoidettava ;)

Nelle kirjoitti...

Aaron: Joo, mulla oli pitkään samantyyppinen ajatus, mutta Decanterin taannoin järjestämässä tilaisuudessa pääsin kuulemaan ihan Hra Riedelin itsensä suusta, että nämä modernit tiskarit ovat itse asiassa käsitiskiä parempi vaihtoehto noille paremmille laseille. Tämän uutisen tietysti ilolla otimme vastaan, koska kun ne kivat lasit on kerran tullut hankittua, onhan niitä mukavaa käyttää muulloinkin kuin vaan "fiinimmillä" illallisilla. Se käsitiski vaan joskus on hidastanut moista :)

Mitä tulee tiskarin sijoitteluun, niin on tietysti totta, että matalammalle sijoitettu tiskari vaatii kumartelua. Toisaalta, ollakseen optimaalisella korkeudella tiskarin pitäisi varmaan olla "keskellä" kaapistoa :) No, vaikka tämän masun kanssa alkaa jo harmittaa aina kun jotain putoaa lattialle ja sitä joutuu sieltä poimimaan, niin normaalisti se tiskarin täyttö nyt ei niin paljoa harmita. Olet kuitenkin ihan oikeassa että etenkin pienissä neliöissä pakko sanelee yllättävän monta asiaa keittiöön. Vaikka meille tuleekin nyt isompi keittiö, senkin suunnittelun arkkitehti on oikeastaan speksannut monelta osin jo talon seiniä piirtäessään. Ilman suuria rakenteellisia muutoksia joitain asioita ei ihan noin vaan muuteta - tai muuteta ylipäätään lainkaan.

Sari - CampaSimpukka kirjoitti...

Tuo sahalaitainen ritilä löytyy, sitä vasten saa ne korkeimmat lasit laitettua, tosin myönnän, että niitä laseja tulee harvoin käytettyä... Luulen myös, että se korkeampi sisätila (ulkomitat tavanomaiset, mutta "sokkeli" matalampi, joten sisätilaa muutamia senttejä enemmän) antaa sitä muunteluvaraa. Ylätelinettä voi säätää. Tosin se on asettunut muutamien kokeilujen jälkeen sille meille parhaalle tasolle. Mieleen olisimme muuten kallistuneet, mutta sitä ei saanut siihen aikaan kuin valkoisena tai sitten olisi pitänyt ottaa kalusteovi siihen peitoksi ja halusimme rosteriset. Liekö tämä muuttunut sittemmin.

Vastikään kuolasin erään liikkeen sivuilla ihania liesiä. Jos vielä joskus keittiötä teemme, haluan metrisen tai 120 senttisen lieden, jossa on kaasupolttimoita ja sähköuunit, kaksi uunia ainakin:)) Meillä viiden litran kaasupullo kestää 4-6 kk, riippuen kokkausinnosta.

Inez kirjoitti...

Noita asioita pähkäilin itsekin männäkeväänä, kun yllättäen meille tuli taas eteen muutto ja keittiön remontointi. Päädyimme kuitenkin tuohon Siemensiin, juurikin noiden sisäpuolen muuntelumahdollisuuksien vuoksi.

Mitä tulee tuohon toisissa malleissa ylimpänä olevaan ruokailuvälinekoriin, niin minä inhoan sitä! (Nimim. vuoden tuollaista konetta juuri käyttänyt). Sen "välit" olivat niin tiukat, että sinne ei mahtuneet kunnolla esim. Mango-aterimet pihviveitsistä puhumattakaan! Ja mitenkä olikin niin, että vain minä jaksoin asetella ne kilut ja kalut siihen koriin, muut perheenjäsenet nakkasivat ne sinne miten sattuu...

Viinilasit minä taas pesen mieluiten aina käsin, se tosin vaatii sitten kunnon kuivausliinan, joka jättää lasin pinnan tahrattoman puhtaaksi. Juhlat päättyvät kotona aina yhteiseen tiskihetkeen miehen kanssa, jutellaan illan kulku läpi ja saadaan pöytä puhtaaksi samalla. Siinä kun ottaa vielä yhden tiskiviininkin, niin homma menee melkein nautinnoksi :) (Paitsi ehkä jouluaterian jälkeen, kun taloutemme KAIKKI lasit olivat likaisina, arviolta 85 lasia, viinilaseista jälkkärilaseihin ja konjakkikuuppiin...)

Mukavaa kesänjatkoa ja onnea tulevalle elämänmuutokselle :)

Nelle kirjoitti...

Campasimpukka: joo, en kiinnittänyt huomiota ovimalleihin, kun meille laitteet tulee nyt kalusteovin. (sekin olisi oman tilityksensä aihe muuten). Juuri sellaista 90 cm liettä olen haaveillut, jossa olisi kaasutasot ja sähköuuni. :) tosin minä taitaisin haluta vaan yhden valtavan uunin, että sinne saa Isonkin paistin kerallaan :) Katsotaan, miten käy. Ja joo, mä olen ihan riippuvainen kaasuliedestä. Meillä vanhassa kodissa on ollut siemensin kaasutasot ja pari keraamista liettä haudutteluun. Niitä keraamisia on tullut käytettyä Todella vähän, mutta meillä kaasu on riittänyt ihan kivasti - sanoisin että parilla pullolla /vuosi on pärjätty.

Inez: Minä luulen, että meillä se joka niitä aterimia jaksaisi asetella olisi V ;) Minä olen niin sellainen että nopeasti pitää tapahtua ;)

Onhan tässä paljon uutta tapahtumassa samaan aikaan kun tulee uusi perheenjäsen ja vaihdetaan kotiakin. Mutta ei auta kuin ajatella, että kaikki menee lopulta niinkuin piti. :) Suunnittelussa on myös aina ne hyvät puolensa, vaikka joskus voisi tuntuakin että apua, miten mikään valmistuu ajoissa. :)

petri kirjoitti...

Meillä on ~10 vuotias Mielen tiskikone, johon olemme olleet varsin tyytyväisiä. Suhteellisen hiljainen, ei ongelmia, ja puhdastakin on tullut -- tosin varsinkin painavampien astioiden kanssa täyttötavalla on paljonkin merkitystä eli jos joku vieras on ladannut konetta periaatteella kaikki mikä luukusta mahtuu sisään varmaankin puhdistuu niin tulos ei ole välttämättä ollut paras mahdollinen ;-)

Gaggenaun lieteen päädyimme aikoinaan sen takia että se oli tuohon aikaan ainoa, jolla sai normaalin ja erityisen leveän välimallia. Nykytilanne on tietysti varmasti jotain muuta.

Uskoisin että nimen lisäksi G:ssä maksaa hiukan laadustakin jossain muodossa; rakenteessa, käyntiäänessä, asioiden mietinnässä loppuun asti tms. Onko hintansa arvoista on sitten eri juttu. Hyvissä laitteissa trendit ja tarpeet saattaa muuttua nopeammin kuin laite lahota.

Mutta on täällä myös Siemensin koneet kestäneet hienosti.